Kuukauden Lerssi – Malice Scooper 48

Vuoden 2015 ensimmäinen Kuukauden Lerssi on numerolla 48 pelaava nopsajalkainen superjammeri Malice! Haastattelu, olkaa hyvä.

malice_scooperMalice Scooper, Kuukauden Lerssi, miltä nyt tuntuu ja miten on lähtenyt vuosi käyntiin?

Kuukauden Lerssi –titteli kyllä syöksyi lanteideni ohi täysin sokeasta kulmasta. Olen iloisen hämmentynyt ja otettu. Vuosi on alkanut jännittävässä välitilassa, siteeratakseni erästä rokkiruunaa: ”no more pencils no more books, no more teacher’s dirty looks”. Opinnot on tältä erää taputeltu mappiin, mutta luokkaretki roller derbyn vielä kulkemattomassa maastossa jatkuu.

Olet nopea, jäntevä ja voimakas. Kerrohan hieman treeniviikostasi eli miten treenaat?

Kiitos kauniista sanoista. Usein tosin pyrin kompensoimaan sinnikkyydellä sitä, että olen kokoni puolesta enemmän kanantaluttaja kuin h��rkätaistelija:

”You’ve been beaten down,

kicked around on the ground

But you took it like a woman”

Treeniviikkoni vaihtelevat, enkä noudata mitään ohjelmaa. Pysyn kuitenkin liikkeessä keskivertoa enemmän. Derbytreeneissä käyn yleensä pari kertaa viikossa. Kuntosalista en ole syttynyt, mutta heilutan kahvakuulaa ja nostelen bodypump-painoja. Myös spinning-pyörän ankara nahkasatula kutsuu, ja kutsuisi vielä kovempaa, jos pääsisin sotkemaan vaikkapa Turmion Kätilöiden tahdissa. Lisäksi tanssin. Lenkeistä ystävän kanssa en luovu edes mummona.

© Carlos Marko-Tapio

© Carlos Marko-Tapio

Mikä on parasta roller derbyssä? Entä pahinta?

Molempiin kysymyksiin voi vastata ”it’s the little things” jo edellä esille nostetun rock ’n’ roll –konsultin tekstiä lainatakseni. Rakastan uuden oppimista, kikkailua ja liikeratojen hiomista. Derby on ensimmäinen kosketukseni joukkueurheiluun. Parhaimmillaan yhteistyö on ollut maagista: joukkue dynaamista massaa, joka elää kuin aalto. Pahimmillaan kyse on vireys- ja mielentilojen kohtaamattomuudesta, joka saa usein alkunsa pikkujutuista:

”You can make me wrestle naked

With a grizzly bear

(…)

But if you talk in the movies

I’ll kill you right there”.

Toisaalta kaikkeen porukassa tekemiseen liittyy sekä hyvää että huonoa. Me ei olla samasta puusta, mutta juuri se on mahdollista kääntää vahvuudeksi. Onnistumisista iloitaan, epäonnistumisista otetaan opiksi, ja toivon mukaan samalla hitsaudutaan yhä kovemmaksi jengiksi.

Olet ammatiltasi toimittaja. Voitko kertoa minkälainen otsikko tai lööppi Kouvola Rock n Rollersista voisi olla Kouvolan Sanomien tai esim. Iltalehden kannessa.

Jos jatketaan jo hyväksi havaitulla Alice Cooper -linjalla, niin ainoa oikea otsikko missä tahansa viestimessä olisi tietysti: ”Kouvola Rock n Rollers – Billion Dollar Babies”. Jos vaihdetaan skeittikypärä tuumailulakkiin, niin iltapäivälehden otsikoihin naisurheilijat pääsevät ehkä useammin katseen kohteeksi asettumisen kuin tekojensa kautta. Siksi otsikko olisi varmaan tyyliä: ”Kuumaa sylipainia Kouvolan roller derby -ottelussa – katso kuvat!”. Näkyvyys päivälehdessä vaikuttaisi edellyttävän useammin tekoja ja menestystä, mutta myös lajin vakiintunutta ja tunnustettua asemaa. Viime aikoihin asti roller derby on joidenkin mielestä kärsinyt uskottavuusongelmista. Toimittajien – tai pelaajienkaan – keskuudessa ei ole ollut konsensusta, kuuluuko laji kulttuuri- vai urheilusivuille. Itse en perusta urheilu-kulttuuri-vastakkainasettelusta, sillä raja on keinotekoinen (mieti esimerkiksi käsitettä urheilukulttuuri). Derbyn pariin hakeutuu usein ihmisiä, joita joukkuelajit tai urheilu ylipäänsä eivät ole aiemmin napanneet. Toisaalta osa pyrkii ammattiurheilijoiksi. Monipuolisuus on lajin isoin valtti, ja siitä luopuminen olisi karmea tappio. Kulttuuria vai urheilua – kinastelua tärkeämpi kysymys on, saammeko palstatilaa omaehtoisina toimijoina vai lähinnä tirkistelyn tarvetta tyydyttävinä kuriositeetteina. Mielelläni näkisin tulevaisuudessa maakuntalehdessä tämäntyyppisen otsikon: ”Vuoden liikuttajaksi valittu KRrR pitää kynnyksen matalana mutta tavoitteet korkealla”.

Ruoka ja oikeanlainen ravitsemus ovat varsinkin urheilijalle alituinen päänvaiva ja tärkeä osa elämää. Mikä on mielestäsi paras treenien jälkeinen ruoka kun nälkä on valtava ja jollain on maha täytettävä?

”I’m a hungry man

but I don’t want pizza

I’ll blow down your house

and then I’m gonna eat ya”

Nälkä-Frankensteinia välttääkseni painotan treenien jälkeisessä syömisessä eniten ajoitusta: ruokaa on saatava puolen tunnin sisällä. Syön yleensä hiilihydraatti-proteiinikombon kuten banaanin/päärynän ja ison lasin maitoa/ reilun siivun juustoa. Palautusjuomia, -jauheita tai -patukoita käytän lähinnä pitkissä treeneissä tai pelien jälkeen, jos en välittömästi pääse haukkaamaan ehtaa muonaa. Lisäksi parin tunnin sisällä treeneistä syön ison satsin kotiruokaa (lautasmallilla, heinien sekaan kunnon loraus kylmäpuristettua öljyä). Olen elämäni aikani kokeillut yhtä ja toista ruokavaliota, mutta parhaimman olon sekä henkisesti että fyysisesti olen saanut syömällä itse valmistettua perusruokaa ja huolehtimalla siitä, että joka aterialla on proteiinia, kasviksia ja luonnollista rasvaa. Ehkä noin viidennes aterioista tulee kuitenkin syötyä fiilispohjalta, sillä ruoka on muutakin kuin polttoainetta.

© Carlos Marko-Tapio

© Carlos Marko-Tapio

Anna pari neuvoa uusille luistelijoille. (Eli mitä tekisit itse toisin vai tekisitkö jne)

1. Ole tietoinen luisteluasennostasi, mene alemmas ja pysy matalana.

2. Kuuntele ja tottele valmentajia.

3. Pidä kiinni sovituista strategioista. Ellet tiedä mitä tehdä, mene joukkuekavereidesi luo.

4. Iloitse onnistumisista, mutta yritä myös saada kiinni niiden syistä. Älä ota epäonnistumisia henkilökohtaisesti, mutta mieti mitä voisit tehdä jatkossa toisin.

Nähdäkseni oma tähänastinen kehittymiseni on ollut merkittäviltä osin kahden ensin mainitun, jo alkeiskurssilla saamani neuvon noudattamisen ansiota. Toisaalta uskon, että kehittymisen jatkuminen edellyttää myös kahden viimeksi mainitun neuvon sisäistämistä. Olisinpa hoksannut ne jo 1,5 vuotta sitten tuorelihaosastolle tupsahtaessani.

Kaupan päälle vielä Cooperin neuvoa-antava:

”Bodies here, bodies there,

piles of bodies everywhere

On the chairs, on the door,

disco bloodbath on the floor

Hear them yell, hear them scream, just like someone’s scary dream

Dig a hole, push ’em in,

tomorrow they’ll be back again”

Kuka on seuraava Kuukauden Lers?

Helmikuun Lerssi on taidoiltaan, kunnoltaan ja asenteeltaan esimerkillinen urheilija ja Joukkuepelaaja isolla J:llä. Hän kykenee jatkuvasti sekä sanoihin että tekoihin. Innostava rakentaja, joka kehittää seuraa myös radan ulkopuolella: Ursula Kaaos #13.

About The Author

Bio:

Rollin News Author


DERBY TODAY
Comments
Share what you think

Add comment

Please Login or Register To Add A Comment